Joskus joudun toteamaan että asioita, jotka pitäisivät olla itsestään selviä vanhoille kristityille, eivät olekaan niin itsestään selviä. Paavalin käsky tessalonikalaisille, ”koetelkaa kaikki”, on hyvä esimerkki tästä!
Joskus kun olen ollut opettamassa jossain olen sanonut yleisölle, että toivottavasti olette tietoisia siitä, että teidän ei pitäisi uskoa mihinkään, mitä sanon! Siis ei uskoa sokeasti, koettelematta sitä!
Koen että tällainen muistutus on paikallaan, sillä olen huomannut että saarnamiehet ja profeetat voivat päästä pälkähästä aivan liian helposti, vaikka tarjoavat kuulijoilleen vaikka minkälaista vesikeittoa.
Meillä on vastuu siitä, että tosiaan kysymme ja tarkistamme, voiko tämä nyt pitää paikkaansa, sekä silloin kun kyseessä on opetus että silloin, kun saamme kuulla profeetallisia sanomia! Tätä velvollisuutta laimiinlyödään aivan liian usein meidän keskuudessamme!
Koemme kai että meidän täytyy kristittyinä olla kilttejä ja hienotunteisia ja nöyriä, ja että saarnan kyseenalaistaminen olisi niin kuin kyseenalaistaisi Jumalan Sanaa – ja valitettavasti jotkut julistajat ovat kasvaneet omissa silmissään niin isoksi, että ovat jopa kannattaneet tätä väärinkäsitystä!
Mutta totuus on, että Sana käskee meitä koettelemaan kaikki!
Silloin ei voi olla väärin, jos toimimme sen mukaan!
Päinvastoin, väärin on jos jätämme sen tekemättä!
Kukaan ei ole koettelemisen yläpuolella. Vaikka tunnet saarnamiehen, ja olet kuulut hänen opetuksensa montakin kertaa, ja aina on ollut hyvää ja puhdasta, et voi tiedä, tuleeko olemaan hyvää ja puhdasta myöskin ensi kerta? Juuri tässä tilanteessa piilee nukahtamisen vaara! Paavali varoittaa juuri tästä Apostolienteoissa 20:28-30!
Sitten meidän tulee myös muista Jeesuksen sanat ”hedelmästä puu tunnetaan”.
Opettaja tai profeetta ei tunneta vain siitä, että osaako puhua, tietääkö paljon, osaako Raamattua, onko hänellä armolahjoja, vaan ennen kaikkea siitä, minkälainen hän on ihmisenä! 1 Kor 13 ja Gal 5:22, ja myöskin 1 Tim 3, antavat selkeät ohjeet siitä, minkälainen ihminen Jumalan mies tulee olla!
Jos me emme koettele kaikkea, sitten paholainen ja maailma voivat syöttää vaikka minkälaisia väärejä oppeja ja harhaluuloja Jumalan kansalle! Niin kuin jo tapahtuu… sopivissa annoksissa, että kansa ehtii sopeutua sen mukaan…
Lopussa meille jää Musta Pekka käteen, siis sellainen ”kristinusko” jossa on jäljellä vain jumalisuuden ulkokuori – jos edes se – mutta joka kieltää sen voimaa.
Jos me emme koettele, ei opetuksia eikä opettajia, silloin menetämme kääntymys, sen seurauksena menetämme pyhitys, ja sitten menetämme myös Kristuksen seuraaminen. Silloin ei ole enää kuin ulkokuori jäljellä.
On puhuttu paljon seurakunnan eri viroista, apostoleista ja oppettajista, profeetoista ja paimenista, ja niin poispäin. En ole kuitenkaan tähän asti kuullut yksikään saarnaa ovenvartijan virasta.
Sellainen tarv ittaisi kuitenkin jokais essa seurakunnassa!
Siinä virassa ei kai tule kovin suosituksi, jokainen portsari ja järjestysmies sen tietää. mutta ilman sitä syntyy kaaosta ja tuhoa!
Ne seurakunnat, jotka ovat niin onnellisia että heillä on hengelliset johtajat jotka eivät laimiinlyö velvollisuutensa valvoa mikä tapahtuu ja koetella sekä opetukset että niiden tuojat, siis uskaltavat toimia myös ovenvartijoina Herran huoneessa, ne seurakunnat säästyvät paljon pahasta!
Yksittäiset kristityt, jotka esimerkiksi apostolisen uskontunnustuksen yksinkertaisen uskonsäännön avulla koettelevat opetus joka tarjotaan, voi välttää paljon turhaa ja kivuliasta hämmennystä, sellainen joka tulee kun ei osa pitää kiinni uskon perustuksista – siis ne yksinkertaiset perustiedot Jeesuksesta, Hänen työstään ja persoonastaan jotka pitäisivät olla – juuri se – itsestään selvät jokaiselle kristitylle!
Olen istunut niin monen hämmentyneen uskonveljen ja sisaren kanssa, joka on pahaa aavistamatta lähtenyt seuraamaan toista tai toista hengellistä opintuulta. Olen nähnyt kuinka pitkä ja työläs tie on voinut olla, ennen kuin myrkky on saatu pois ajatuksista ja sydämestä.
Olen monta kertaa ajatellut, että kuinka paljon helpompi olisikaan ollut, jos myrkky olisi heti alkuun jäänyt nielaisematta! Jos tämä ihminen itse, tai joku hänen paimenensa, tosiaan olisi koetellut kaikki…
Sen takia olen itse joskus – aika useinkin – suostunut ovenvartijan paikkaan.
”Mieluummin olen vartijana Jumalani huoneen kynnyksellä kuin asun jumalattomien majoissa”