Lähetin äskettäin sähköpostia yllä olevalla otsikolla uskonveljelle.
Mielestäni seitsemäntoista sivua suomenkielistä tekstiä jo on aika laaja kieliongelma – ainakin jos minä olen ne kirjoittanut!
Kävin kevytmielisti lupaamassa Ruurikkalassa, että kyllä minä voin kirjoittaa yhteenvedon viikon opetuksesta. Yhteenveto kahdestakymmenestä oppitunnista ei kuitenkaan voi tehdä kuinka lyhyeksi tahansa, jos haluaa että sisältö säilyisi edes sinnepäin. Niinpä olen nyt juhannuksen aikana ja alkuviikolla saanut aikaan elämäni pisin suomalainen teksti.
Mutta lopputulos oli valitettavasti kielitaitoni mukainen – eikä muuta tietenkään voinut odottaa. Word-ohjelma kyllä antoi ymmärtää että virheitä löytyi vaikka kuinka paljon, mutta kun minä en kerta kaikkiaan tiennyt, oliko kysymyksessä pahoja virheita, sellaisia jotka muuttivat koko sisältö käsittämättömäksi, vai oliko kysymys vain pikkuvirheistä.
Niinpä minä lähetin avunpyyntöni ja tekstini tälle veljelle, ja kun sitten sain sen takaisin pari päivää myöhemmin, tuntui jo paremmalta lähettää lopputuloksen opetuslapseuskouluun. (Olin sanonut hänelle, että ei tarvitse kuin korjata ne pahimmat virheet, anna pikkujutut olla, sillä muuten koko kirjoitus olisi mennyt uusiksi, ja hänen kesänsä pilalle)
Milloin opetuslapset ehtisivät sen kummemmin lukea sitä minä en ymmärrä, heidän ohjelmansa on kyllä sen verran tiukka, mutta jos nyt joku sitten DTS:n jälkeen haluaisi virkistää muistiaan, kai tällainen paperinippu voisi olla hyödyksi.
Siihen meni kuitenkin aika monta työtuntia, että mietin nyt, jos tekisin vielä vähä enemmän työtä sen kanssa, ja sitten sen voisi vaikka julkaista täälläkin, esim kuutena osana. Opetusviikon aihe oli ”Jumala”, ja Jumalasta minä puhuinkin. Ja tunsin itseni aika pieneksi!
Mutta kysyn nyt ensin: löytyykö kiinnostusta?
En minä ollenkaan tiedä, montako suomenkielistä lukijaa minulla on, enkä tiedä, kiinnostaisiko tällainen aihe?
klart att det intresserar.För nog får man väl läsa det också fast man bara till hälften är suomenkielinen .
Jo, vi läser gärna. Om inte nu så sen då man behöver det. Jag kommer nu som då tillbaka till dessa sidor då jag funderar över nåt visst ämne, det blir lite som en kristen uppslagsbok.
Kiinnostusta löytyy, uskon että suomenkielisiä lukioita on, tiedän useamman henkilön vierailevan sivuillasi. Tällainen aihe ja varsinkin opetussarja kiinnostaa.
Minä kiitän näistä rohkaisevista sanoista! Nyt minä siis tiedän mikä minä teen kun tulee sateisia päiviä – ja yleisesti niitä riittää Suomen vihreän talven aikana!
Hyvä hyvä, odotan innolla!
Anna palaa! Tuo ensimmäinen osa oli selkeää tekstiä.
Hyvä aihe ja mielenkiinnolla odotan lisää!