Millainen Jumala on, ja me myöskin olemme
Jumalalla on tunteet
Hän on iloinen, vihainen, surullinen ja Hän rakastaa
Ps 7:12, Luuk 15, Luuk 19:41-46, Joh 3:16
Me, kun olemme usein saaneet kuulla ja oppia että kristityn ei pitäisi vihastua, usein pidämme tunteitamme kannen alla. Tämän takia Sigmund Freud oli sitä mieltä että uskonto on neuroosi, sillä jos ihmisen lukitsee tunteitaan sielunsa kellariin, hänessä kehitty luultavasti juuri neuroosi, ja sellaisia imisiä tämä Freud tietenkin oli tavannut liiankin monta..
Mutta Jumala vihastuu joka päivä ja niin meidänkin tulisi vihastua, – siis oikeasta syystä!
Meilläkin on kaikki nämä tunteet, jotka Herralla on, sillä me olemnme luodut Jumalan kuvaksi.. Ne ovat hyvä palvelija, mutta huono herra!
Jumala ei toimi tunteiden orjana, Hänellä on itsehillintä ja niinpä meillekin on annettu itsehillinnän Henki – mikä on jotakin aivan muuta, kuin kannen alle paneminen! 2 Tim 1:7
Kunhan tunteet kanavoidaan oikealla tavalla, ne rakentavat kun pitää rakentaa ja hajottavat maahan sellaista, jota pitää hajottaa.
Aivan niinkuin Jeesus toimi täällä maan päällä! Hän on tässäkin asiassa meidän esikuvamme.
Herralla on äly ja viisaus
Jumala ajattelee ja suunnittelee. Ps 147:5, Ef 3:8-11
Hän on ”ainut viisas”. Room 16:27
Niin mekin teemme – vaikka meidän pitäisi muistaa ottaa Herra mukaan suunnitteluumme! Jes 30:1-18
Muuten voi käydä niin kuin Jesajan tekstissä, että Jumala on hiljaa ja odottaa, kunnes Hän voi olla meille armollinen – kunnes me nöyrtymme olemaan hiljaa ja odottaa, ja niin etsiä Hänen viisauttaan. Jes 30:15
Yksinkertaisin kuvaus viisaudesta, mikä se on, on että viisaus on kyky asettaa eri asioita oikeaan tärkeysjärjestykseen. Joka sen kykenee tekemään, voi sitten myös käyttää älyään oikealla tavalla! Jumala tekee näin, ja tällainen mahdollisuus on myös meille ihmisille annettu.
Jumalalla on tahto
”Tapahtukoon sinun tahtosi” Tämä Jeesuksen opettama rukous kertoo meille että Jumalalla on tahto, ja että meidän tulisi alistua Hänen tahtoonsa – mikä tietenkin on mahdollista vain jos meilläkin on tahto! Tämä on kaikista vaikein ja tärkein rukous ja asenne, juuri sen takia, että meilläkin on tahto, – ihmisen tahto on kuitenkin välttämätön, sillä ilman sitä me emme voi palvella Herraa vapaasta tahdosta – mikä on juuri se, mitä Herra odottaa ja haluaa! Filemon v 14, Luuk 1:74-75, Matt 16:24
Mutta tämä, että meilläkin on tahto, on myös meidän heikkoutemme, sillä tahdon kautta sielunvihollinen voi kiusata meitä monella tavalla.
Me voimme myös kysyä, mikä ”tahto” oikein on? Hyvin yksinkertaistettu vastaus olisi ehkä “Kyky pysyä suunnassa”. Toinen: “Kyky tehdä päätöksiä”.
Uskollisuus ilman tahtoa on mahdottomuus. Et pysy suunnassa jos et pysty päättämään että nyt minä pysyn tässä suunnassa.
Joskus on annettu ymmärtää, että kristityn ei pitäisi tahtoa mitään, hänen tulisi vain sanoa “Tapahtukoon Sinun tahtosi.”
Mutta jos Jeesus sanoo: “Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea”, ja ihminen vastaa “En minä mitään tahdo” – eihän siitä mitään tule! Silloinhan systeemi menee takalukkoon ennen kuin se on pässyt alkuun!
Jumalalla on siis ehjä, vahva, ja oikea tahto, ja meillä, kun olemme Hänen kuvaksensa luodut, tulisi myös olla samanlainen vahva ja ehjä tahto, siis tahto, joka on sopusoinnussa Herran tahdonsa kanssa.
Ole myös tarkka, ettet sekoita toisiinsa sitä, mikä sinusta tuntuu, ja sen, minkä todella tahdot – tämä on useinkin kaksi eri asiaa! Kiusaaja toimii mielellään tunnemaailman kautta, ja tahtomme tulisi aina hallita tunteitamme!
Hän on kommunikoiva
Jumala puhuu, kyllä, mutta Hän myös kuuntelee!
Niin meidänkin tulisi tehdä, sillä kuunteleminen on kommunikoinnin perusedellytys.
Jos kaikki vain puhuu ja kukaan ei kuuntele, missä on sitten kommunikointi?
Olet saanut kommunikoinnin aikaan vasta silloin kun toinen on ymmärtänyt sen, minkä yritit kommunikoida, sellaisella tavalla kuin halusit, että hän sen ymmärtäisi!
Vain kuuntelemalla voit vastaanottaa toisen viestin, vain kuuntelemalla voit varmistaa, että toinen on ymmärtänyt, mitä itse yritit sanoa.
Jumala kyllä aina ymmärtää sen, minkä me yritämme kommunikoida hänelle, sillä hän tietää ja tuntee meidän sydämet ja ajatukset yhtä hyvin kuin meidän sanojemmekin. Kuitenkin hän kuuntelee!
Meillä kun ei ole tällaista kattavaa tietoa toisistamme, meidän tulisi oppia kuuntelemaan paljon enemmän ja paremmin kuin nyt!
Meille on annettu yksi suu ja kaksi korvaa. Kai meidän sitten tulisi kuunnella kaksi kertaa enemmän kuin puhumme? Jaak 1:19
Itsekeskeisyytemme tekee välillä yhteisymmärrys turhan vaikeaksi!